Helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina vietämme kynttilänpäivää. Aikoinaan on kirkossa käytettävät kynttilät ollut tapana siunata käyttöön näin kevään korvalla, siitä nimi kynttilänpäivä
Viime vuoden pääsiäisen aikaan mediapersoona Tuomas Enbuske kertoi tulleensa uskoon järkeilemällä. Minusta se oli varsin hämmentävää.
Kristittyjen ykseyden rukousviikko alkaa. Myös Joutsan kirkossa vietetään yhteiskristillistä jumalanpalvelusta, joka toivottavasti kokoaa yhteen kristittyjä eri seurakunnista.
Vesi on melkein taika-aine. Jos sitä ottaa 71 prossaa ja jotain muuta 29 prossaa, siinä ovat ihmisruumiin ainekset.
Jos tehtäisiin kysely, mistä länsimaissa käytetty ajanlasku alkaa, moni vastaisi sen alkavan Jeesuksen syntymästä. Se olisi lähellä oikeaa.
Joulu saapuu jälleen muistuttaen meitä toivosta ja rauhasta maailmassa, joka kaipaa valoa ja yhteyttä. Tänä aikana monia askarruttavat kysymykset tulevaisuudesta, niin maamme kuin maailmanlaajan yhteisön tasolla.
Joulukuun alku oli varsin pimeä. Lumi oli sulanut ja hämärästä siirryttiin pian pimeään. Pimeä aiheuttaa alakuloa. Joillakin vaivaa kaamosmasennus, ei tahdo jaksaa kestää synkkää aikaa.
Ylihuomenna on meidän yhteinen juhlapäivämme. Siniristiliput liehuvat. Juhlia järjestetään. Jotkut kokoontuvat presidentin linnaan, mitä monet seuraavat etänä.
Kirkollisessa sanastossa toistuu usein ’tuomio’ rakennuksista ja hallinnosta puhuttaessa. Tottumatonta se sana voi hämmentää, mutta omassa kuplassani eläen sitä tuskin huomioinkaan.
Kauan sitten olin töissä nuorisokodissa ja joskus kohdalle osui yövuoro. Muistan elävästi, kuinka vaikeaa oli pysyä hereillä aamuyöllä.
Jossain vaiheessa äidiksi tultuani minua toisinaan pelotti nukahtaa. Se teki ja tekee edelleen jotenkin hauraaksi, kun tietää olevansa vastuussa pienistä ihmiselämistä ja olevansa niin tarvittu. Tulee voimakas tarve olla elossa ja olemassa.
Tulevana viikonloppuna vietämme jälleen pyhäinpäivää ja muistamme edesmenneitä rakkaitamme. Pimeyden keskelle syttyy lukuisia kynttilöitä valoa antamaan, aivan kuin kaipauksen keskellä muistuttamaan meitä toivosta kohdata rakkaamme uudelleen.
Moni varmaan muistaa, miten meitä opetettiin lapsena pyytämään anteeksi, kun olimme tehneet jotain väärää. Kuinka moni muistaa, että meitä opetettiin myös antamaan anteeksi, kun meille oli tehty vääryyttä?
Osallistuin loppukesästä ekumeeniseen pyhiinvaellukseen Italiassa. Me suomalaiset luterilaiset ja ortodoksit asuimme birgittalaisluostarissa, josta teimme lyhyitä matkoja Napolin kirkkoihin ja lähialueen historiallisille paikoille.
Aika muuttuu, asiat muuttuvat. Silti on asioita mitkä pysyvät samanlaisena tai lähes samankaltaisena.
Jousitie 31, 19650 Joutsa
Y-tunnus 0174091-6
Konttori avoinna ma-to 9-12 ja 13-16
Puhelin: 0201 876 100
konttori@joutsanseutu.fi
etunimi.sukunimi@joutsanseutu.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.
Jousitie 31, 19650 Joutsa
Y-tunnus 0174091-6
Konttori avoinna ma-to 9-12 ja 13-16
Puhelin: 0201 876 100
konttori@joutsanseutu.fi
etunimi.sukunimi@joutsanseutu.fi
Jousitie 31, 19650 Joutsa
Y-tunnus 0174091-6
Konttori avoinna ma-to 9-12 ja 13-16
Puhelin: 0201 876 100
konttori@joutsanseutu.fi
etunimi.sukunimi@joutsanseutu.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.